Allergisen nuhan hoito

Allergisen nuhan hoito

Nenän hoito | 1. helmikuun 2018

Mikä on allerginen nuha?

Allerginen nuha on sairaus, jossa allergian aiheuttaja (esimerkiksi huonepöly tai kotieläin) laukaisee elimistössä tulehdusreaktion. Suomalaisista aikuisista noin 20–30 % sairastaa allergista nuhaa (1).

Yleisiä allergisen nuhan oireita ovat esimerkiksi tukkoisuus, nenän kutina, aivastelu ja kirkkaan eritteen valuminen sieraimista. Sairastavilla ihmisillä on usein myös muita oireita: noin 70–75 %:lla esiintyy samanaikaisesti silmien allergiaoireita tai liitännäissairauksia, kuten astmaa (1).

Lue myös: Apua nenän kuiviin limakalvoihin

 

Allerginen nuha voi olla ympärivuotista tai kausiluonteista

Allerginen nuha voidaan jakaa kahteen luokkaan: ympärivuotiseen ja kausiluonteiseen nuhaan.

Allergisen nuhan hoito
Allergisen nuhan oireita voi helpottaa

Tavallisimpia ympärivuotisen allergisen nuhan aiheuttajia ovat huonepöly, pölypunkit ja kotieläimet (1, 2). Kotieläinallergiaa esiintyy noin 15 %:lla suomalaisista (3).

Nuhan syynä voivat olla myös erilaiset työperäiset allergeenit, joista Suomessa yleisimpiä ovat varastopölypunkit, puupöly, viljojen jauhot, maatalouden eläimet, luonnonkumi ja kemikaalit. Nuhan lisäksi ympärivuotiset ärsykkeet voivat aiheuttaa oireilua myös nielussa, kurkunpäässä tai keuhkoissa. Ympäristötekijät, kuten tupakansavu ja ilman saasteet, voivat pahentaa ympärivuotisen nuhan oireita.

 

Toista allergisen nuhan tyyppiä eli kausiluonteista nuhaa aiheuttaa Suomessa yleisimmin siitepöly. Kausiluontoisen allergisen nuhan toteaminen on tavallisesti helppoa, koska oireiden ajankohdasta voi päätellä mahdollisen aiheuttajan (2). Esimerkiksi lehtipuuallergikot oireilevat jo alkukesästä, heinäallergisilla ilmenee nuhaa etenkin keskikesällä, kun taas pujoallergikoilla oireet ovat voimakkaimmillaan loppukesästä (1, 2, 4).

 

Idiopaattinen nuha ja atrofinen nuha muistuttavat allergista nuhaa

Idiopaattisen nuhan eli tuntemattomasta syystä aiheutuvan nuhan voivat laukaista samat ympäristötekijät kuin allergisen nuhan (2,5). Syntymekanismi ei kuitenkaan ole sama tulehdusreaktio kuin allergiassa, vaan nenän tavallista voimakkaampi reagointi erilaisiin ärsykkeisiin. Oireet ovat tavallisesti ympärivuotisia.

Ohut ja kuiva nenän limakalvo saattaa aiheuttaa tukkoista, atrofista nuhaa (2). Tällainen nuha on yleisintä vanhemmilla naisilla, jolloin todennäköisin syy on hormonaalinen. Myös nenän limakalvon laajat leikkaukset voivat aiheuttaa atrofista nuhaa.

 

Miten lääkäri toteaa allergisen nuhan?

Allerginen nuha voidaan todeta oireiden tarkastelun ja erilaisten allergiatestien perusteella. Tavallisimmat testit ovat ihopistotesti ja verinäytteestä tehtävä vasta-ainemittaus (1, 4). Epäselvissä ja etenkin ympärivuotiseen nuhaan liittyvissä tapauksissa voidaan ottaa nenästä sivelynäyte, josta mitataan tulehdusta aiheuttavien solujen määrä (4) diagnoosin varmistamiseksi.

Myös nenän sivuonteloiden röntgentarkastus on mahdollinen, jos oireet ovat kestäneet pitkään (4).

 

Allergisen nuhan hoitoon apua apteekista

Nuhaoireiden hillitsemisessä paras ratkaisu on usein allergeenin välttäminen mahdollisuuksien mukaan. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, ja allergisen nuhan hoitamiseen löytyykin useita eri lääkevalmisteita ja annostelumuotoja oireiden mukaan. Yleisimpiä ovat antihistamiinit, kortisonityyppiset valmisteet ja kromonit, joita saa apteekista sekä reseptillä että ilman resepti.

Nuhaoireiden hillitsemisessä paras ratkaisu on usein allergeenin välttäminen mahdollisuuksien mukaan. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista.

Allergista nuhaa voi hoitaa myös lääkkeettömästi. Lääkkeetön hoito on esimerkiksi nenän huuhtelu ja kostutus keittosuolaliuoksella käyttäen nenäkannua (1, 2).

Nenän kostutus hoituu myös nenäsuihkeilla, nenätipoilla tai nenävoiteilla. Kostutuksen ohella monet tuotteet sisältävät myös nenää hoitavia ainesosia. Esimerkiksi A-Vita Plus® -tuotesarja sisältää nenän limakalvoa elvyttävää A-vitamiinia.

 

Viitteet:

1) Numminen, J: Allerginen nuha, Duodecim 2017; 133: 473
2) Nuutinen J: Tunnista potilaasi allerginen nuha, Duodecim 1995; 111(16): 1609
3) https://www.allergia.fi/allergiat/lemmikkielainallergia/
4) Ruoppi P: Allerginen nuha, Duodecim 2008; 124: 987
5) Pitkäranta ja Hytönen: Pitkittynyt nuha. Duodecim 2006; 122: 827