Siitepölyallergiasta on paljon riesaa
Suomalaisista noin 20 % kärsii siitepölyallergiasta (1). Siitepölyallergian aiheuttaa kasveista irtoava siitepöly, joka laukaisee elimistössä tulehdusreaktion. Siitepöly kulkeutuu elimistöön hengitysilman mukana keuhkoihin ja nenään.
Siitepölyn oireita ovat muun muassa kutiava nenä, hengenahdistus ja vuotavat silmät. Siitepölyallergian oireita voidaan lievittää esimerkiksi antihistamiineilla, kortisoneilla, kromoneilla tai nenää kosteuttavilla ja hoitavilla tuotteilla kuten nenäsuihkeilla.
Siitepölyallergia toteaminen
Siitepölyallergian aiheuttaja voidaan tavallisesti tunnistaa allergian oireiden ja ajankohdan perusteella (4). Oireiden havainnoinnin lisäksi voidaan tehdä allergiatestejä.
Yleismmät testit ovat ihopistokoe eli prick-testi ja verinäytteestä tehtävä vasta-ainemittaus eli RAST-testi (2, 4).
- Ihopistokokeessa eli prick-testissä testiainetta tiputetaan iholle, ihon pinta rikotaan kevyesti ja iholta mitataan, aiheuttaako aine reaktion.
- Verinäytteen vasta-ainemittauksissa eli RAST-testeissä tarkkaillaan, onko vasta-ainepitoisuus kohonnut yli viitearvojen.
- Lisäksi on olemassa myös altistustesti, jossa tarkastellaan, aiheuttaako tietty ärsyke allergisen reaktion esimerkiksi nenän limakalvolle vietynä (2).
Allergiatestit kertovat, onko henkilö herkistynyt ärsykkeelle. Herkistyminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita allergiaa. Siksi allergia todetaan vasta, kun sekä herkistyminen että allergian oireet esiintyvät henkilöllä samanaikaisesti (2).
Apua oireisiin itsehoitotuotteista ja lääkäristä
Siitepölyallergian oireita voidaan lievittää lääkkeillä, yleisimmin antihistamiineilla, kortisoneilla, kromoneilla tai nenää kosteuttavilla ja hoitavilla tuotteilla. Kaikkia saa apteekista itsehoitotuotteina, mutta suurempiin antihistamiini- ja kortisonipitoisuuksiin tarvitaan resepti.
Antihistamiineja on saatavilla suun, nenän ja silmien kautta annettavina tuotteina. Antihistamiinivalmisteet saattavat aiheuttaa väsymystä, mutta apteekista on saatavilla myös uuden sukupolven väsyttämättömiä vaihtoehtoja (2, 3). Osa antihistamiineista soveltuu myös sekä raskaana oleville että lapsille.
Allergisen nuhan oireiden tehokkaimpana hoitona pidetään nenään annosteltavaa kortisonia (1, 2). Kortisoninenäsuihketta tulisi käyttää yhtäjaksoisesti ainakin muutaman viikon ajan ja parhaimman tehon saavuttamiseksi jo pari viikkoa ennen allergiakautta. Samoin kuin antihistamiineilla, tietyt kortisonit sopivat myös raskaana oleville ja lapsille.
Kromonit ovat joko nenäsuihkeina tai silmätippoina saatavia itsehoitolääkkeitä, joita kaiken ikäiset voivat käyttää koko allergiakauden ajan (2). Ne ovat teholtaan mietoja, mutta auttavat lieviin oireisiin.
Allergian siedätyshoito on tehokas lääkärin määräämä hoitomenetelmä, jolla vaikutetaan siitepölyallergian mekanismiin (5). Hoitoa ei kuitenkaan suositella alle 5-vuotiaille lapsille tai raskaana oleville.
Allergisten nenäoireiden hoitoon sekä ennaltaehkäisevä että oireita lievittävä helppo hoito on päivittäinen nenän huuhtelu ja kostutus. Tämä tehdään keittosuolaliuoksella käyttäen joko nenäkannua tai nenäsuihkeita, –voidetta tai –tippoja. Kostutuksen ohella tuotteet voivat sisältää myös nenää hoitavia ainesosia, kuten A-vitamiinia, dekspantenolia ja E-vitamiinia.
Siitepölyallergian oireet ovat voimakkaimmat hengitysteissä ja silmissä
Siitepöly aiheuttaa monenlaisia oireita hengitysteissä, kuten allergista nuhaa, aivastelua, nenän kutinaa ja tukkoisuutta, joskus myös yskää, hengityksen vinkumista ja astmaa (1–5). Monet kärsivät lisäksi silmien allergiaoireista: Punoituksesta, kutinasta ja kirvelystä (2, 4). Myös allerginen ihottuma ja väsymys kuuluvat siitepölyallergian oireisiin (3, 4).
Siitepölyallergioihin voi liittyä lisäksi ns. ristiallergia, jolloin henkilölle tulee siitepölykauden aikana allergisia oireita myös joistakin juureksista, hedelmistä tai mausteista (2–4). Oireet ilmenevät kutinana ja turvotuksena suun limakalvoilla ja huulissa, mutta ne ovat yleensä lieviä.
Siitepölyallergiaa aiheuttavat monet kasvit
Tavallisimmat siitepölyallergian aiheuttajat Suomessa ovat koivun, lepän, heinäkasvien ja pujon siitepöly (1–3). Koivu ja leppä kukkivat keväisin ja alkukesästä. Ne voivat aiheuttaa oireita pitkänkin matkan päästä, koska niiden siitepöly kulkee helposti tuulen mukana. Heinäkasvien kukinta-aika on keskikesällä, ja heinäkuu onkin heinäallergisille voimakkaimman oireilun aikaa.
Teiden ja polkujen varsilla kasvava pujo kukkii loppukesästä, jolloin pujoallergikot oireilevat eniten. Pujon siitepöly ei kuitenkaan lennä kovin pitkälle. Siksi oireet ilmenevät vain pujon läheisyydessä.
VIITTEET:
- https://www.allergia.fi/site/assets/files/18181/pollen_allergy_2016_lowres.pdf
- Numminen, J: Allerginen nuha, Duodecim 2017; 133: 473
- https://www.allergia.fi/selkosuomi/tietoa-allergiasta-ja-astmasta/siitepolyallergia/
- Nuutinen J: Tunnista potilaasi allerginen nuha, Duodecim 1995; 111(16): 1609
- Valovirta E: Siedätyshoito, Duodecim 2008; 124: 50